Työskentelen sosiaali- ja terveysalalla ja näen että sosiaalisella medialla on vielä paljon annettavaa kentällemme. Tietyissä organisaatioissa sosiaalista mediaa on osattu hyödyntää jo varsin nerokkaasti mutta uskon että mahdollisuuksia olisi vielä vaikka mihin. Opiskelen terveyden edistämistä ja erityisesti sillä saralla sosiaalisen median hyödyntäminen on tulevaisuutta. Erilaiset pelit ja sovellukset sekä ihmisten kiinnostuminen terveyteen liittyvistä asioista ovat avainasemassa myös tulevaisuudessa.

Se mikä on positiivista, suhtautuminen sosiaalisen mediaan työvälineenä on muuttunut. Kun sosiaalista mediaa saatettiin aikaisemmin pitää vapaa-ajan hupina, on nykyään sen merkitys ja tuomat mahdollisuudet ymmärretty eri sukupolvien keskuudessa.

Sitä myöten kun sosiaalisen median kanavat ja käyttö lisääntyy, tuo se mukanaan myös kolikon kääntöpuolen. Eniten olen huolissani erityisesti viimeaikoina puhuttaneesta ilmiöstä: somekiusaamisesta. Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt ja kiusaamisen kohteeksi voi joutua lähes kuka tahansa. Nimimerkkien ja anonyymien profiilien takaa on helppoa huudella mielipiteitä ja törkeyksiä ilman että omat kasvot paljastuvat. Tällä ilmiöllä voi kuitenkin olla varsin ikäviä ja kauaskantoisia seurauksia kun aletaan miettimään kiusan kohteeksi joutuneita henkilöitä. Toivoisin että tulevaisuudessa satsattaisiin siihen että somekiusaamista pyrittäisiin ennalta ehkäisemään niin kouluissa kuin työpaikoilla. Monikaan ei varmasti ymmärrä sitä että netissä huutelu on aivan yhtä tuomittavaa ja rangaistavaa kun ihmisen solvaaminen kasvotusten.

Sosiaalisen median kanavat muuttuvat ja niitä tulee koko ajan lisää. On kuitenkin totta että ne suosituimmat kanavat (Facebook, Instagram, WhatsApp) pitävät pintansa edelleen ja saavat jatkuvasti lisää uusia käyttäjiä. Vaikka koen olevani ns. ajanhermolla, en osaa itsekkään käyttää uusimpia sosiaalisen median kanavia, tosin ehkä se johtuu myös kiinnostuksen puutteesta tai siitä ettei perheeseemme kuulu teini-ikäisiä lapsia.

Päivi