Se mikä on positiivista, suhtautuminen sosiaalisen mediaan työvälineenä on muuttunut. Kun sosiaalista mediaa saatettiin aikaisemmin pitää vapaa-ajan hupina, on nykyään sen merkitys ja tuomat mahdollisuudet ymmärretty eri sukupolvien keskuudessa.

Sitä myöten kun sosiaalisen median kanavat ja käyttö lisääntyy, tuo se mukanaan myös kolikon kääntöpuolen. Eniten olen huolissani erityisesti viimeaikoina puhuttaneesta ilmiöstä: somekiusaamisesta. Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt ja kiusaamisen kohteeksi voi joutua lähes kuka tahansa. Nimimerkkien ja anonyymien profiilien takaa on helppoa huudella mielipiteitä ja törkeyksiä ilman että omat kasvot paljastuvat. Tällä ilmiöllä voi kuitenkin olla varsin ikäviä ja kauaskantoisia seurauksia kun aletaan miettimään kiusan kohteeksi joutuneita henkilöitä. Toivoisin että tulevaisuudessa satsattaisiin siihen että somekiusaamista pyrittäisiin ennalta ehkäisemään niin kouluissa kuin työpaikoilla. Monikaan ei varmasti ymmärrä sitä että netissä huutelu on aivan yhtä tuomittavaa ja rangaistavaa kun ihmisen solvaaminen kasvotusten.

Sosiaalisen median kanavat muuttuvat ja niitä tulee koko ajan lisää. On kuitenkin totta että ne suosituimmat kanavat (Facebook, Instagram, WhatsApp) pitävät pintansa edelleen ja saavat jatkuvasti lisää uusia käyttäjiä. Vaikka koen olevani ns. ajanhermolla, en osaa itsekkään käyttää uusimpia sosiaalisen median kanavia, tosin ehkä se johtuu myös kiinnostuksen puutteesta tai siitä ettei perheeseemme kuulu teini-ikäisiä lapsia.

Päivi

Työskentelen keskisuuressa organisaatiossa ja meille on myös laadittu pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä. Kaikista tärkein sanoma on se, että muistamme edustavamme organisaatiota sosiaalisessa mediassa, mikäli olemme avoimesti kertoneet työpaikkamme. Asiallinen käytös, salassapitovelvollisuus, yksityisyyden kunnioittaminen ja yleinen järjen käyttö on niitä asioita joita ohjeistuksessamme painotetaan. Yleisesti ottaen organisaatiomme kuitenkin haluaa kannustaa työntekijöitä jakamaan, etsimään tietoa ja verkostoitumaan sosiaalisessa mediassa omalla persoonallisella tyylillään, kunhan pelisäännöt muistetaan pitää mielessä.  

Päivi

Käytän sosiaalista mediaa päivittäin ja välillä onkin hyvä pysähtyä miettimään, miltä oma identiteettini somen silmin vaikuttaakaan. Käytössäni on Facebook ja Instagram, joita päivitän epäsäännöllisen säännöllisesti. Molemmat kanavat olen halunnut pitää yksityisinä eli julkaisuni voi nähdä ainoastaan minua seuraavat ihmiset jotka olen hyväksynyt ”kavereikseni”. Toki tiedostan että kuvat voivat levitä internetissä vaikka ne ovatkin ns. yksityisiä ja tämä onkin tärkeä asia tiedostaa, joka kerta ennen kuin sormi osoittaa ”julkaise” napille.

Googlen avulla en löytänyt mitään tietoa itsestäni. Harvinaisen tylsä tyyppi siis (mutta toisaalta hyvä niin.) Sosiaalinen media on nykypäivää ja moni meistä viettää siellä suuren osan päivästään, huolestuttavan suuren jos minulta kysytään. Samalla olen myös huolissani siitä, mitä sosiaalinen media tekee identiteetin rakentumiselle erityisesti nuorten keskuudessa. Some on pullollaan selfieitä ja filttereitä, jotka hämärtävät helposti sen mitä todellisuus oikeasti on. Sosiaalisessa mediassa saatu palaute on usein merkittävä osa identiteetin rakentumista erityisesti monella nuorella käyttäjällä. Tykkäämiset, kommentit ja huomionosoitukset ruokkivat oman identiteetin muodostumista ja vahvistavat minäkuvaa. Kolikolla on ikävä kyllä myös kääntöpuolensa, eikä itsensä tai oman elämänsä vertaaminen muiden kiillotettuihin elämään kovinkaan usein lisää terveyttä ja hyvinvointia, päinvastoin.  

Mielestäni julkisuuden henkilöllä on oikeus päättää itse siitä mitä tietoja haluaa sosiaalisessa mediassa itsestään paljastaa. On täysin ymmärrettävää jos julkisuuden henkilö haluaa olla ”vapaa-ajalla” ns. näkymättömissä ja näin ollen välttelee sosiaalista mediaa. Toisaalta sosiaalinen media on tärkeä markkinointikanava ja esimerkiksi osalle artisteista lähes välttämätön verkosto, jossa kohdata faneja ja markkinoida itseään.

Päivi

Tietosuoja

Tietosuojan näkökulmasta on tärkeää että käyttäjä tutustuu huolellisesti palveluiden käyttö- ja sopimusehtoihin. On tärkeää myös huomioida, että käyttää turvallisia ja vahvoja salasanoja ja eri sanoja eri palveluissa. Sosiaalisessa mediassa on syytä välttää antamasta liian henkilökohtaista tai yksityiskohtaista tietoa itsestään, tosin joskus siitä voi olla myös hyötyä työyhteisön kannalta. Tällainen tilanne on esimerkiksi kun halutaan tiedottaa jotain asiaa esimerkiksi työntekijöiden kesken; lomat, yhteystiedot jne.

Avoimuus ja läpinäkyvyys

Nyky-yhteiskunnassamme suositaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät luottamusta kun taas salailu vähentää sitä. Läpinäkyvyys nähdään etuna kun mietitään esimerkiksi yrityksen markkinointia. On myös arvostettavaa että yritys on avoimesti ”sitä mitä on” koska tietojen pimittäminen ja asioiden peittely kostautuu ennemmin tai myöhemmin ja seuraukset voivat olla katalat…

Mahdolliset vahingot

Organisaatiosta ja sen toiminnasta keskustellaan verkossa, halusipa se si sitä tai ei. Kun aikaisemmin työpaikan sisällä tapahtuneita ristiriitoja käsiteltiin ”hiljaisuudessa”, nyt niitä käsitellään ja ruoditaan sosiaalisessa mediassa ja ajattelemattomatkin kommentit päätyvät satojen ellei tuhansienkin ihmisten silmille hetkessä. Tämä voi johtaa herkästi ”mustamaalamiseen” jolla voi olla ikävän kauaskantoiset seuraukset.

Jos henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdi riittävästi, voivat seuraukset olla ikäviä. Varo siis antamasta liian henkilökohtaista tai yksityiskohtaista tietoa itsestäsi sillä palvelun tarjoaja voi hyödyntää profiiliin syötettäviä tietoja hyvinkin laajasti. Myös hämäräperäisiin linkkeihin on syytä suhtautua kriittisesti. Hyvä muistisääntö onkin; Jostarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä.

Päivi

Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet terveydenhuollossa ovat mittavat ja joissain organisaatioissa niitä osataankin hyödyntää jo laajasti. Erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät blogit ja sivustot ovat suosittuja mutta vaarana on myös, että aina sosiaalisen median kautta saatu tieto ei ole laadukasta, jolloin lähdekriittisyys jää kokonaan lukijan vastuulle.

Facebook ja Twitter ovat käytössä jo monissa terveyden ja hyvinvointialan organisaatioissa ja niissä voidaankin käydä ajankohtaista keskustelua asiantuntijoiden ja yleisön välillä, sekä vinkata uusimmista julkaisusta, tapahtumista ja muista ajankohtaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Myös erilaiset käyttäjien perustamat ryhmät ja vertaistuki voivat lisätä yksilön terveyttä ja hyvinvointia ja auttaa verkostoitumisessa.  

Kuvapalvelu Instagramin hyödyntäminen terveydenhuollossa on nykyaikaa ja sitä tehdäänkin jo useissa organisaatioissa. Instagramissa voidaan jakaa kuvia ja antaa informaatiota, mainostaa ja markkinoida sekä sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Lähdekriittisyys on hyvä muistaa Instagramissakin, koska kuka vaan voi julkaista siellä mitä vaan tietoa, ilman minkäänlaista todenperäisyyttä.

Youtube on erinomainen kanava kun halutaan nauhoittaa esimerkiksi tapahtumia, luentoja tai esitellä vaikkapa organisaation toimintaa. Lisäksi YouTubea voidaan hyödyntää potilaiden ohjaamisessa mm. terveydenhuollossa. Tuoreilla äideillä on esimerkiksi mahdollisuus saada imetysohjausta YouTubista löytyvien opetusvideoiden avulla. Mainio esimerkki on myös Mehiläisen tarjoama Snäppiklinikka, joka tarjoaa ehkäisyneuvontaa Snäpchatissa.

Kuten huomata saattaa, sosiaalinen media tarjoaa lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää terveydenhuollossa. On kuitenkin erittäin tärkeää että sosiaalisen median käytössä huomioidaan tekijänoikeus- ja tietoturva-asiat. Sosiaalisessa mediassa anonyyminä pysyttely tai nimimerkin takana kirjoittaminen ei välttämättä toteudu suojauksista huolimatta. Potilassalaisuus on myös tärkeää muistaa, eikä lääkäri voi julkaista sosiaalisessa mediassa mitään sellaista informaatioita joissa potilas olisi tunnistettavissa.

Sosiaalinen media ei voi, eikä toivottavasti ikinä korvaakaan kokonaan kasvokkain annettua hoitoa ja ohjausta mutta se antaa kuitenkin merkittävästi lisää mahdollisuuksia jakaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää informaatiota. Fakta kuitenkin on että sosiaalinen media tavoittaa valtaosan väestöstämme vuoden jokaisena päivänän joten miksi emme hyödyntäisi sitä enemmän?

Päivi

Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet terveydenhuollossa ovat mittavat ja joissain organisaatioissa niitä osataankin hyödyntää jo laajasti. Erilaiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät blogit ja sivustot ovat suosittuja mutta vaarana on myös, että aina sosiaalisen median kautta saatu tieto ei ole laadukasta, jolloin lähdekriittisyys jää kokonaan lukijan vastuulle.

Facebook ja Twitter ovat käytössä jo monissa terveyden ja hyvinvointialan organisaatioissa ja niissä voidaankin käydä ajankohtaista keskustelua asiantuntijoiden ja yleisön välillä, sekä vinkata uusimmista julkaisusta, tapahtumista ja muista ajankohtaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Myös erilaiset käyttäjien perustamat ryhmät ja vertaistuki voivat lisätä yksilön terveyttä ja hyvinvointia ja auttaa verkostoitumisessa.  

Kuvapalvelu Instagramin hyödyntäminen terveydenhuollossa on nykyaikaa ja sitä tehdäänkin jo useissa organisaatioissa. Instagramissa voidaan jakaa kuvia ja antaa informaatiota, mainostaa ja markkinoida sekä sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi uusien työntekijöiden rekrytoinnissa. Lähdekriittisyys on hyvä muistaa Instagramissakin, koska kuka vaan voi julkaista siellä mitä vaan tietoa, ilman minkäänlaista todenperäisyyttä.

Youtube on erinomainen kanava kun halutaan nauhoittaa esimerkiksi tapahtumia, luentoja tai esitellä vaikkapa organisaation toimintaa. Lisäksi YouTubea voidaan hyödyntää potilaiden ohjaamisessa mm. terveydenhuollossa. Tuoreilla äideillä on esimerkiksi mahdollisuus saada imetysohjausta YouTubista löytyvien opetusvideoiden avulla. Mainio esimerkki on myös Mehiläisen tarjoama Snäppiklinikka, joka on ehkäisyneuvonta Snäpchatissa.

Kuten voimme huomata, sosiaalinen media tarjoaa lukemattomia erilaisia mahdollisuuksia joita voidaan hyödyntää terveydenhuollossa. On kuitenkin erittäin tärkeää että sosiaalisen median käytössä huomioidaan tekijänoikeus- ja tietoturva-asiat. Sosiaalisessa mediassa anonyyminä pysyttely tai nimimerkin takana kirjoittaminen ei välttämättä toteudu suojauksista huolimatta. Potilassalaisuus on myös tärkeää muistaa, eikä lääkäri voi julkaista sosiaalisessa mediassa mitään sellaista informaatioita joissa potilas olisi tunnistettavissa.

Sosiaalinen media ei voi, eikä toivottavasti ikinä korvaakaan kasvokkain annettua hoitoa ja ohjausta mutta se antaa kuitenkin merkittävästi lisää mahdollisuuksia jakaa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää informaatiota. Fakta kuitenkin on että sosiaalinen media tavoittaa valtaosan väestöstämme vuoden jokaisena päivänä.  

Päivi

Organisaatio A.)

Tämä organisaation sosiaalisen median kanavat ovat Facebook, LinkedIn ja Twitter. Yrityksen etusivulla on linkit kyseisiin sosiaalisen median kanavoihin. FB on näistä selvästi käytetyin. Avatessani FB:n, ensimmäisenä ruudulleni ilmestyy messengerin pop-up ikkuna eli voin lähettää yritykselle kysymyksiä niin halutessani. FB-sivut ovat täyttyneet menneistä ja tulevista organisaation järjestämistä tapahtumista ja päivityksiä on tehty suhteellisen säännöllisesti. Itse hieman hämmästyin siitä että lääkäriasema on linkannut FB-sivuilleen esimerkiksi iltapäivälehdissä julkaistuja artikkeleita, jotka eivät taas tieteellisesti ole niitä kaikkein laadukkaimpia. Toisaalta ymmärrän että ne ovat helppolukuisempia maallikolle kuin laadukkaat tieteelliset artikkelit.

Organisaatio B.)

Tämä organisaatio on näistä kolmesta aktiivisin sosiaalisessa mediassa. Organisaatiolla on käytössään Facebook, Twitter, LinkedIn, YouTube, Instagram, Snapchat ja blogi. Linkit näihin kanaviin oli helposti löydettävissä etusivulta. Aivan kuten organisaatio A, B:n FB sivuilta oli myös löydettävissä linkkejä aikakausilehtien julkaisuihin, jotka liittyivät elämäntapoihin ja terveyteen. Sekä FB:ssa, että Instagramissa oli "infopläjäyksiä" terveydestä ja mainoksia tulevista organisaation järjestämistä tapahtumista. Organisaatio on kerännyt YouTube kanavalleen asiantuntijoiden pitämiä luentoja aihealueista jotka liittyvät terveyteen, hienoa! Kaikkein positiivisimmin olin kuitenkin yllättynyt siitä, että organisaatio tarjoaa Snapchatissa ehkäisy- ja sukupuolitautineuvontaa nuorille nimellä Snappiklinikka. Kerrassaan nerokasta ja nykyaikaista!  Mikä sen parempi kanava tavoittaa tämän päivän nuoria kuin Snapchat.

Organisaatio C.)

Tämä organisaatio vaikuttaa sosiaalisessa mediassa vähiten. Yrityksellä on käytössään FB mutta ei muita sosiaalisen median kanavia.  Positiivisella tavalla tämän organisaation FB-sivut eroavat kuitenkin toisistaan siinä, että se sisältää paljon erilaisia asiantuntijoiden webinaareja, joita pääsee seuraamaan maksuttomasti reaaliajassa tai jälkikäteen. Mielestäni tämä on hieno mahdollisuus kenen tahansa perehtyä erilaisiin terveyttä koskeviin aiheisiin. Kuten muidenkin organisaatioiden somessa, myös organisaation FB: ssa informoidaan paljon ajankohtaisista terveyteen liittyvistä asioista ja tapahtumista.

Summa summarum

Vertaillessani näitä kolmea eri yksityistä lääkäriasemaa ja niiden someympäristöjä, havaitsin että yhtäläisyyksiä on paljon. Somen sisältö on pitkiltä osin samantapaista ja pyrkii edistämään väestön terveyttä ja ennaltaehkäisemään sairauksia. Organisaatio B erottui kuitenkin kirkkaasti edukseen. Tämä organisaatio oli selvästi panostanut eniten tarjoamalla erilaisia somekanavia ja luomalla niille sisältöä, jotka palvelevat useaa eri asiakasryhmää. Snappiklinikka nuorille on kekseliästä ja on ilo huomata että palveluita suunnitellaan kohderyhmän mukaan . Mielestäni sosiaalinen media tarjoaa organisaatioille hienoja mahdollisuuksia ja näkyvyyttä, kun sitä osataan hyödyntää oikein. Yksi tärkeimmistä asioista sosiaalisen median ja lääkäriasemien suhteessa on lisääntynyt ja mutkattomampi vuorovaikutus asiakkaan ja asiantuntijoiden välillä. Some rules!

Päivi

Ensimmäinen kosketus sosiaaliseen mediaan minun kohdallani tapahtui vuonna 2008, jolloin loin itselleni profiilin Facebookiin. Pitkä aika on kulunut tuosta, mutta edelleen Facebook kulkee mukanani päivittäin. Viime vuosina olen kuitenkin vähentänyt Facebookin käyttöä merkittävästi, tämä tosin saattaa johtua siitä että käytän aktiivisesti myös Instagramia.

Facebookista on moneksi. Siellä on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia, jakaa kuvia, markkinoida, myydä, kierrättää ja keskustella. Tänä päivänä myös useat erilaiset harrasteryhmät toimivat aktiivisesti Facebookissa. Olen kuullutkin että moni on liittynyt Facebookiin, koska ovat kokeneet sen välttämättömäksi tiedonsaannin kannalta esimerkiksi harrastusryhmissä. Nähtäväksi kuitenkin jää hyytykö Facebookin suosio entisestään ja menettääkö se sosiaalisen median kuninkuuden Instagramille tai Snapchatille.

Itselleni outolintu on Twitter. Olen luonut sinne käyttäjäprofiilin mutta en ole koskaan tullut käyttäneekseni kyseistä kanavaa. Twitteriin on mahdollista syöttää tekstipohjaisia viestejä eli tviittejä, joita muiden käyttäjien on mahdollista kommentoida. Twitter on perustettu vuonna 2006, joten se on pari vuotta nuorempi kuin Facebook. Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi käyttäisin Twitteriä kun minulla on jo käytössäni Facebook. Minun käsitykseni mukaan Facebook on enemmän kaveriverkosto kuin Twitter. Twitterissä ilmaistaan paljon mielipiteitä ja olen havainnut että ihmiset joilla on vaikutusvaltaa (esim. poliitikot, yritysjohtajat, virkamiehet, presidentti) käyttävät sitä aktiivisemmin kun Facebookia. Onnittelihan presidenttimme Sauli Niinistökin uunituoreita Leijonia Twitterissä heti eilisen ottelun päätyttyä, saavuttaen tviitillään yli 15 000 tykkäystä. Eli hyvä Sauli ja hyvä Leijonat!

Itse työskentelen sosiaali- ja terveysalalla missä sosiaalista mediaa on hyödynnetty jo pitkään. Facebookissa erilaisista sairauksista kärsivät ja heidän omaisensa voivat muodostaa esimerkiksi vertaistukiryhmiä. Ryhmät on myös mahdollista laittaa ns. salaisiksi jolloin voidaan estää ulkopuolisten ryhmään pääsy. Opiskelen terveyden edistämistä ja silläkin saralla on ollut ilo huomata sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet. Facebookissa on lukuisia erilaisia "elämäntaparyhmiä", joissa voi kohdata samassa elämäntilanteessa olevia henkilöitä jopa eri puolelta maailmaa ja saada yhteisöltä tukea ja kannustusta tavoitteeseen pääsemisessä. Sosiaalinen media on muuttanut terveyteen liittyvää viestintää merkittävästi ja myös organisaatiot ja viranomaiset hyödyntävät sitä usein. Sosiaalisen median avulla lisätään vuorovaikutusta ja ihmisten kohtaamista. Odotankin innolla mitä kaikkia mahdollisuuksia sosiaalinen media tuokaan terveydenhuoltoalalle myös tulevaisuudessa!

Päivi

Päivi